Pääkirjoitus

Kouluruokaa lasten ehdoilla

Meillä jokaisella on muistoja kouluruoasta, miltä se näytti ja miltä se maistui. Vuosikymmenten saatossa yli 60-vuotias ja ainutlaatuinen kouluruokailujärjestelmämme on taannut lapsille ja nuorille tasavertaisen ateriapalvelun kautta maan. Sen kansanterveydellinen vaikutus on aina ollut hyvin merkittävä. Sitä se on edelleenkin.

Kouluruokailun taso on muuttunut siitä, mitä se oli silloin, kun nyt keski-ikäiset koulujaan kävivät. Muistot on hyvä pitääkin muistoina ja kertoa niistä sellaisina. Jutut hammasvelleistä ja muista aikoinaan lasten suissa muotoutuneista ruokien haukkumanimistä on järkevää jättää historiaan. Tämä on hyvä ottaa esille vanhemmille järjestettävissä kouluruokailloissa, koska kotonahan asenteet ja ruokailutavat lapsiin istutetaan. Ja jos kodissa puhutaan kouluruoasta vähättelevään sävyyn, tarttuu ajatusmalli lapsiinkin.

Helsingin ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki pitääkin oikean tiedon tuottamista kouluruoasta suurena haasteena. Pääkaupungissa lasten vanhemmilla on mahdollisuus osallistua kouluruokailtoihin ja Rintamäen tavoitteena on myös saada poliitikkojen tiedot päivän tasalle.

Nykyajan kouluruokailu on aivan toista, mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten siitäkin huolimatta, että julkisuudessa puhutaan jatkuvasti kuntatalouden ongelmista ja siitä, kuinka 60 sentillä ylipäätään pystytään ruokaa tekemään.

Muutaman vuoden takainen kouluruokatutkimus on saanut kuntaruokailun päättäjät pohtimaan uusia keinoja kouluruokailun suosion kasvattamiseksi. Lasten ja nuorten asenteita on saatava muuttumaan, jotta kouluruoka olisi kilpailukykyisempää viereisen marketin tarjontaan nähden. Tärkeää olisi myös viestittää koteihin, että siellä keskusteltaisiin, mihin nuoret rahojaan käyttävät.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimus osoitti, että epäterveelliset välipalat vähensivät halukkuutta osallistua kouluruokailuun. Kaikkia aterian osia syö vain 35 prosenttia niistä lapsista, jotka kouluruokailuun osallistuvat. Joka kymmenes koululainen jättää koulun tarjoaman ruoan kokonaan väliin. Ongelma kasaantuu lähinnä yläasteille, koska alakoulussa lapset ovat paremmin opettajien ja keittiöhenkilökunnan ohjaamassa ruokailussa.

Lusikka on otettu kauniiseen käteen. Useissa kunnissa on kouluruokailun tasoa lähdetty nostamaan koululaisten ja myös päiväkotilasten mieltymysten mukaiseksi. Lapset ja nuoret on otettu mukaan ruokien suunnitteluun. Esimerkiksi Lahdessa ja Helsingissä nuorten raadit pääsevät maistelemaan uusia ruokalajeja ja päättämään siitä, tulevatko ne kuuden viikon ruokalistalle mukaan. Kouluruokasuositusten mukaiset uudet ateriat ovat saaneet myös keittiön ammattilaiset innostumaan ja tarjolle tulee uudenlaisia maittavia ruokia, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Tämä uppoaa nykynuoreen, joka saattaa huomauttaa siitäkin, jos levite tarjotaan liian pienissä rasioissa ja näin roskajätemäärä kasvaa.

Kouluravintolassa on syytä kiinnittää huomiota myös viihtyisyyteen ja senkin suunnittelussa voisivat oppilaat olla mukana, vaikkapa suunnittelukilpailun avulla. Koulussakaan ruokailu ei saa olla vain kiireinen tankkaus, vaan rauhallinen yhteinen hetki, jonka muodostumisessa keittiöhenkilökunnalla ja opettajilla on suuri osuus ja vastuu.

Eero Lehtinen, päätoimittaja